Helmikuun lopussa alkanut Ukrainan sota muuttaa myös Suomen taloustilannetta, arvioi Danske Bank.
Danske Bank on laskenut vuoden 2022 talouskasvuennustetta reilun prosenttiyksikön 1,7 prosenttiin. Ohjauskorkoja nostetaan etenkin Yhdysvalloissa, mutta Danske Bank ennakoi myös Euroopan keskuspankin nostavan talletuskorkoa joulukuussa 2022. Ennusteen mukaan talouskasvu piristyy jo vuonna 2023.
Vaikka Ukrainan sota iskee Suomen talouteen, maa välttää syvän taantuman, ennakoi Danske Bank. Venäjän hyökkäys Ukrainaan poliittisine ja taloudellisine seurauksineen heittää kuitenkin suuren epävarmuuden varjon näkymien ylle.
– Vuoden 2022 alussa Suomen talouskasvu näytti jatkuvan pirteänä, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainassa heikentää vientiä, lisää epävarmuutta ja nostaa inflaatiota. Pääskenaariossa odotamme bruttokansantuotteen nousevan 1,7 prosenttia tänä vuonna. Vuoden keskivaiheilla Suomen talous käy teknisessä taantumassa, kun ennusteemme mukaan talous pienenee kaksi vuosineljännestä peräkkäin. Talous kasvaa taas vuonna 2023 2,0 prosenttia, minkä jälkeen kasvu hidastuu, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa.
Huomattavasti heikompikin talouskehitys on mahdollinen, mikäli sota laajenee.
– Sodan laajeneminen tai energiakriisin aiheuttama taantuma euroalueella ajaisi Suomenkin syvään taantumaan. Pessimistisemmässä skenaariossa talous supistuu liki 2 prosenttia tänä vuonna. Vaikutusten mittakaavan ja keston arviointi on hyvin hankalaa, mutta odotamme Suomen talouden kestävän kriisin suhteellisen hyvin.
Vuonna 2022 inflaatio iskee uomalaisten kukkaroon, sillä Danske Bank ennustaa ansiotason nousevan keskimäärin 2,8 prosenttia, kun inflaatio puolestaan nousee 4,4 prosenttiin. Inflaatiota ovat nostaneet talouden elpymisen tuoma lisäkysyntä ja ongelmat tuotantoketjussa. Nyt sota Ukrainassa nostaa esimerkiksi energian ja elintarvikkeiden hintoja entisestään.
– Joidenkin kuluttajien ostovoima heikkenee 2022, mutta jokseenkin vakaa työllisyys ja kertyneet säästöt auttavat lisäämään kulutusta maltillisesti koronarajoitusten poistuessa. Kilpailijamaiden työvoimakustannusten maltillinen nousu ja epävakaa talousnäkymä kuitenkin rajoittavat palkannostovaraa. Odotamme inflaation tasaantuvan 2 prosenttiin ensi vuonna. Ennustamme ansiotason nousevan 2,6 prosenttia vuonna 2023, mikä ylittää inflaation.
Asuntomarkkinoilla Ukrainan kriisi tuo mukanaan varovaisuutta.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaa lykätä asuntohaaveiden toteuttamista ja kauppamäärät vähenevät ainakin hetkellisesti. Asuntomarkkinoiden tilanne on arviomme mukaan yhä vakaa, ja hintojen voi odottaa nousevan jonkin verran etenkin kasvukeskuksissa.
– Ohjauskorkoja nostetaan etenkin Yhdysvalloissa, mutta odotamme myös EKP:n nostavan talletuskorkoa joulukuussa 2022. Jos inflaatio kiihtyy vielä odotettuakin voimakkaammin, koronnosto on mahdollista jo syyskuussa. Korot voivat toki nousta enemmänkin, mutta suomalaiset ovat viime kuukausina suojanneet merkittävän osan vaihtuviin viitekorkoihin liittyvästä korkoriskistä, mikä vakauttaa markkinaa, jos markkinakorot nousisivat. Pääskenaariossa asuntolainojen korot pysyvät Suomessa melko matalina 2022-2023, Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen tuumii.
