Onko virtuaalivaluutta rahaa? Väitöskirjatutkija Kristian Keskitalo hakee oikeushistorian menetelmin vastausta kysymykseen, miten oikeudellinen raha on muuttunut ja peilaa muutosta suhteessa virtuaalivaluuttoihin.
– Useiden asiantuntijoiden näkemyksen mukaan virtuaalivaluutat ovat tulleet jäädäkseen. Jotta voisimme ymmärtää virtuaalivaluuttojen asemaa suhteessa nykyisiin markkinoilla oleviin instrumentteihin, meidän tulee ymmärtää, millaisilla instrumenteilla maksuja on voitu suorittaa ja miksi. Erityisesti oikeudellinen näkökulma on kiinnostava, koska oikeusjärjestelmä määrää sen, millä maksut voi suorittaa, Kristian Keskitalo toteaa.
Kristian Keskitalo on väitöskirjassaan Suomen rahan sääntelyn oikeushistoria – raha oikeudellisena maksuvälineenä ennen ja nyt keskittynyt rahalainsäädäntöön ja sen muutoksiin. Tutkimus alkaa vuodesta 1860 ja päättyy nykyaikaan sekä osin tulevaisuuden tulkintaan siitä, voisiko kryptovaluutta olla oikeudellisesti rahaa. Tutkimus auttaa ymmärtämään, miksi oikeudellinen raha muuttuu ja esittää mahdollisia syitä sille, missä tilanteessa virtuaalivaluutasta voisi tulla oikeudellisessa mielessä rahaa.
Lainsäädäntö on käytännössä määrittänyt oikeusjärjestelmän rahayksikön ja niin kutsutun varsinaisen rahan. Rahayksikkö on ollut ja on edelleen verotuksessa arvonmuutoksen vertailukohta.
Oikeudellinen raha on lähtökohtaisesti muuttunut markkinavetoisesti. Markkinoilla on ollut käytössä sellaisia maksuvälineitä, joita ei ole oikeudellisesti pidetty rahana. Näitä maksuvälineitä on käytetty maksusuorituksissa, koska niistä on ollut jotakin hyötyä suhteessa aiempaan. Lisäksi koska vaihtoehtoiset maksuvälineet olivat kiinteästi sidottu oikeusjärjestelmän rahayksikköön, verovaikutusta synnyttäviä luovutuksia ei tapahtunut ja tämä vaikutti siihen, että markkinatoimijat pystyivät käyttämään uusia maksuvälineitä ilman veroseuraamuksia.
– Setelirahaa oli halvempaa ja helpompaa kuljettaa paikasta toiseen kuin kultakolikoita. Tilisiirtojen ja maksukorttien myötä pankkiraha tarjosi niin kuluttajille kuin elinkeinonharjoittajille helppoutta ja kustannusetua. Vastaavasti myöhemmin verkkokauppojen ja sähköisten maksutapojen kasvu ovat vahvistaneet pankkirahan asemaa, Keskitalo kertoo.
Lainsäädännössä muutoksiin on lähes poikkeuksetta reagoitu huomattavalla viiveellä. Tämä selittyy sillä, ettei lainsäädäntöä tarvitse lähtökohtaisesti muuttaa, jos markkinoilla on käytössä sellaisia maksuvälineitä, että maksut voidaan suorittaa tehokkaasti. Rahasäädösten perusajatuksen voisi yleistää siihen, että lainsäädännön tarkoituksena on ollut ja on edelleen rahaan kohdistuvan luottamuksen turvaaminen. Jos markkinoiden muutokset eivät vaikuttaneet rahan luottamukseen, valtiontalouteen tai vaihdantaan, lakia ei ole ollut tarvetta muuttaa.
Mutta voiko virtuaalivaluutta olla rahaa?
Keskitalo näkee mahdolliseksi, että jokin virtuaalivaluutta voitaisiin tulevaisuudessa luokitella oikeaksi rahaksi. Tätä nykyä yksikään virtuaalivaluutta ei kuitenkaan täytä tutkimuksessa määritettyjä oikeustieteellisen rahateorian kriteerejä. Kriteerit ovat: maksuvälineen arvon tulee olla kiinteästi sidottu oikeusjärjestelmän mukaiseen rahayksikköön; maksuvälineellä tulee olla numeerisesti osoitettava arvo; maksuvälineen arvon tulee olla siirrettävissä; ja maksuvälineellä tulee olla laaja yleinen hyväksyttävyys.
Virtuaalivaluutat täyttävät kiistatta kolme ensimmäistä kriteeriä, mutta ainakaan Suomessa mikään virtuaalivaluutta ei ole toistaiseksi niin laajasti hyväksytty, että voitaisiin puhua käyvästä maksuvälineestä.
Yksi virtuaalivaluutan suurimmista ongelmista on sen arvonvaihtelu suhteessa kansalliseen rahayksikköön, eli euroon. Tämä arvonvaihtelu aiheuttaa sen, että virtuaalivaluutan luovutuksesta syntyy aina verotuksellinen luovutus, kun sen arvo on muuttunut virtuaalivaluutan hankinta- ja luovutushetken välillä. Virtuaalivaluutan arvon säilyminen ja sen yleinen hyväksyttävyys ovat välillisesti toisiinsa kietoutuneita tekijöitä.
Kaikista olennaisin kysymys taitaa kuitenkin olla se, mitä lisäarvoa virtuaalivaluutat tuovat muihin maksuvälineisiin verrattuna. Keskitalon mukaan virtuaalivaluutan tulisi tuoda markkinoille jotakin uutta, jotta sen käyttö vaihdannassa yleistyisi. Monesti virtuaalivaluuttaa käsittelevissä tutkimuksissa on pohdittu, että tulevaisuudessa kansainväliset maksut tultaisiin hoitamaan virtuaalivaluutalla.
– Oletettavasti tällä saavutettaisiin lisäarvoa, nopeutta ja kustannussäästöjä kansainvälisissä maksuissa, mutta vastaan tulisi muita haasteita. Esimerkiksi se, että virtuaalivaluuttatransaktio on lähtökohtaisesti peruuttamaton, jolloin kansainvälisissä maksusuorituksissa osapuolten luottamus korostuu tai tarvitaan ulkopuolisia transaktioiden turvaajia.
Virtuaalivaluutta voisi myös nousta rahan tai ainakin käyvän maksuvälineen asemaan epävakaissa talousoloissa.
– Väitöstutkimustani tehdessä en voinut kuvitella, että Euroopassa syntyisi sodan seurauksena epävakaita talousoloja. Voimme hyvinkin lähitulevaisuudessa nähdä tilanteita, jossa virtuaalivaluutat nousevat merkittäviksi maksuvälineiksi, Keskitalo tuumii.
OTM Kristian Keskitalo väittelee 19. maaliskuuta 2022 kello 10.15 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Suomen rahan sääntelyn oikeushistoria – raha oikeudellisena maksuvälineenä ennen ja nyt. Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PII, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on professori emeritus Matti Rudanko, Aalto-yliopistosta ja kustoksena on professori Heikki Pihlajamäki.