Sijoitusvakuutus on sijoittamisen muoto, jota jotkut vakuutusyhtiöt tarjoavat. Niistä käytetään myös termejä vakuutuskuoret ja vakuutussäästäminen.
Sijoitusvakuutus yhdistää henkivakuutuksen ja säästämisen. Sijoitussopimus mahdollistaa sijoittajan antamien varojen sijoittamisen vakuutusyhtiön tarjoamiin sijoituskohteisiin. Sijoituskohteet on vaihdettavissa milloin vain ja tuottoa verotetaan vasta, kun sijoittaja nostaa varoja.
Verohallinnon mukaan Suomelta jää vuosittain puuttumaan miljoonien eurojen verotulot koskien ulkomaalaisten vakuutusyhtiöiden tarjoamien sijoituksien tuottoja. Osa sijoittajista suorittaa laillista verosuunnittelua, mutta heistä osa kiertää tarkoituksella veroja. Verohallinto saa itselleen tietoja ulkomaisista sijoitusvakuutuksista viipeellä.
Suomalaisia säästöjä kiinni miljardeja ulkomaisissa sijoitusvakuutuksissa
Vuonna 2020 ulkomaalaisissa sijoitusvakuutuksissa arvioidaan olleen kiinni suomalaisia varoja kuusi miljardia euroa. Se on peräti kuusi kertaa enemmän kuin viime vuonna osakesäästötilillä olleet varat.
– Selvityksemme osoitti, ettei Verohallinnolla ole ulkomaisista sijoitusvakuutuksista saaduista tuloista edelleenkään suoraa näkymää, joten verotuloja jää todennäköisesti saamatta. Verohallinto saa kyllä automaattisesti runsaasti tietoa näistä sijoituksista, mutta tietojen sisältö on puutteellinen ja tietojen hyödyntämiseen liittyy haasteita, kertoo selvitystä tehnyt Antti Tokola Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Vakuutuskuorten verokohtelua kiristettiin 2020. Mikäli sijoittaja nostaa nyt vakuutuksen osittain takaisin vakuutuksen voimassaoloaikana, hän joutuu maksamaan veroa nostetulle summalle kertyneestä tuotosta. Verohallinto voi lisäksi puuttua keinotekoisiin järjestelyihin aikaisempaa helpommin. Ennen vuotta 2020 tulojen ja arvonnousun verotus viivästyi, kunnes kuoresta nostettiin varoja ulos enemmän kuin sijoitettu pääoma oli.
– Selvityksen pohjalta valvonnan haasteena on, että Verohallinto saa tietoja ulkomaisista vakuutussijoituksista vasta jälkikäteen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että Verohallinto joutuu avaamaan henkilöiden jo valmistunutta verotusta, mikä on hidas prosessi. Automaattisen tietojenvaihdon kautta saadut tiedot eivät myöskään tavallisesti käy sellaisenaan verotuksen perusteeksi, vaan Verohallinnon täytyy pyytää täydentäviä tietoja, Tokola kertoo.
Verohallinto tehostaa nyt valvontaa ja neuvontaa
Verohallinto on tunnistanut ulkomaalaisiin sijoitusvakuutuksiin liittyviä ongelmia ja suorittanut niihin liittyvää valvontaa usean vuoden ajan. Viime vuosien aikana valvonnassa löydettiin 90 miljoonaa euroa tuloa, jota ei ollut omatoimisesti ilmoitettu verotukseen. Rikosprosessi on meneillään kymmenissä tapauksissa, joissa epäillään veronkiertoa.
– Teemme jatkossa entistä enemmän töitä, jotta ulkomaisiin vakuutuskuoriin tehdyistä sijoituksista saadaan verotulot kerättyä oikeudenmukaisesti. Olemme perustaneet vakuutuskuorien valvontaa varten hankkeen, joka on osa kansallista harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaista toimenpideohjelmaa, kertoo Verohallinnossa harmaan talouden valvontaa vetävä apulaisjohtaja Tarja Valsi.
Ulkomaisesta vakuutuskuoresta saadut tulot vuodelta 2021 tulee ilmoittaa veroilmoituksella huhti-toukokuussa. Näin kertyneet tulot ovat pääsääntöisesti pääomatuloja.
Ulkomaiden pääomatulot ilmoitetaan OmaVerossa kohdassa pääomatulot – ulkomailta saadut pääomatulot.
