Nykymittapuulla voi olla uskomatonta, että takavuosina suuren julkaisun videopeli saatettiin tehdä yhden miehen voimin kahdessa kuukaudessa.
Näin oli laita myös vuonna 1986 ilmestyneessä Suomen ensimmäisessä leffalisenssipelissä Uuno Turhapuro muuttaa maalle. Peli ilmestyi joulumarkkinoille Commodore 64 -tietokoneelle sekä kasetilla että levykkeellä.
– Peli-idea ei ollut minun, vaan Amersoftin, ja päädyin tekemään pelin palkattuna freelancerina heille, pelin ohjelmoija Pasi Hytönen kertoo Juho Kuorikosken Sinivalkoisessa pelikirjassa.
Uuno-pelin grafiikan tekoon Hytönen oli käyttänyt ohjelmia, joita hän oli itse naputellut C64-koneelleen ulkomaisten lehtien koodilistauksista samalla laajentaen niiden ominaisuuksia.
– Näin paljon vaivaa, että sain pelin hahmoista mahdollisimman paljon itsensä näköisiä, vaikkakin pikseligrafiikan takia lopputulos oli aika sarjakuvamainen. Käytin sekä sprite- että merkkigrafiikkaa. Liikkuvat hahmot olivat yleensä spriteillä tehty. Jotta saisin kaikkiin taustaan nähden liikkuviin hahmoihin yksityiskohtia, käytin useampaa spriteä päällekkäin, Hytönen kertoo Kuorikosken kirjassa.
Turbovisio palasi vuosikausien jälkeen rakkaan pelin pariin. Uuno Turhapuro muuttaa maalle on todella vaikea peli, mutta samalla se on yllättävän vetovoimainen. Ei ole lainkaan ihme, että allekirjoittanutkin on käyttänyt lapsuudestaan tuntikausia pelin tahkoamiseen – uudelleen ja uudelleen.
Samalla on annettava erityismaininta Jori Olkkosen nyk. Petrik Salovaaran tekemälle musiikille, joka toimii erinomaisesti vielä tänäkin päivänä.
Tältä Turbovision pieni pelisessio näytti:
Tilaa Turbovision YouTube-kanava täällä.
Artikkelin lähde: Juho Kuorikoski – Sinivalkoinen pelikirja (Fobos 2014)
