Syyskuun lopussa maksuhäiriömerkintöjä oli 388 900 suomalaisella. Rekisteriä pitävän Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan maksuhäiriöisiä henkilöitä on nyt noin 3 000 vähemmän kuin vuosi sitten.
”Tämä kehitys ilahduttaa ja suunta on ehdottomasti oikea. Erityisesti nuorten aikuisten kohdalla voidaan puhua jo pitkäaikaisesta laskevasta trendistä. Alle 20-vuotiaissa maksuhäiriöiden määrä on vähentynyt koko ajan vuodesta 2013 lähtien”, huomioi mediavastaava Ville Kauppi Asiakastiedosta.
Maksuhäiriöitä on nyt noin 2 500 nuorella, kun vuonna 2013 samassa tilanteessa oli yli kaksinkertainen määrä alle 20-vuotiaita suomalaisia.
Maksuhäiriömerkintöjen syyt vaihtelevat ja usein taustalla on niin sanottu monivelkaantuminen. Useat luotolliset sopimukset vähentävät käytettävissä olevaa rahamäärää, jolloin ikäviin yllätyksiin ei pysty varautumaan. Luotollisia sopimuksia ovat varsinaisten rahaluottojen lisäksi esimerkiksi puhelin, laajakaista ja kanavapaketit. Näistä pienehköistä kulueristä kertyy helposti suuri summa.
Paljonko on maksuvaraa?
Asiakastiedon kokemuksen mukaan todellisen maksuvaran määrittely on kaikkein tärkeintä, kun halutaan ehkäistä ylivelkaantumista ja elämää vaikeuttavia maksuhäiriömerkintöjä.
”Luotonantajien vastuullisuus ja positiivisen luottotiedon hyödyntäminen ovat varmasti auttaneet ehkäisemään nuorten maksuhäiriöitä. Osa rahoitusyhtiöistä ja pankeista ei juurikaan myönnä rahaluottoja alle 20-vuotiaille ja toisaalta varmistettu tieto hakijan muista luotoista sekä niiden hoitamisesta auttaa hahmottamaan, onko maksuvaraa vielä jäljellä. Jos ei ole, ei uutta luottoa kannata antaa eikä ottaa, sillä siitä olisi vain haittaa niin henkilölle itselleen kuin luotonantajallekin”, Ville Kauppi kertoo.
Suomessa positiivista luottotietoa hyödyntää kulutusluottopäätöksiä tehdessään noin 40 rahoittajaa. Kuukausittain ne tekevät 350 000 – 400 000 luottopäätöstä.
Työpajoista talouden perustaitoja
Suomessa monet tahot tekevät jatkuvasti työtä, jotta nuoret entistä paremmin oppisivat oman talouden perustaitoja. Asiakastiedolla ja Nuorten Akatemialla on yhteinen TarkkaFyrkka-hanke, johon kuuluu työpajoja talouden hallinnan taitojen oppimiseksi. Opettajat voivat pitää pajoja itse tai kutsua kouluvierailijan vetämään työpajaa.
Hanketta Asiakastiedossa vetää Heikki Ruponen.
”Ensimmäiset aikuisuuden vuodet ovat tilastojenkin valossa kriittisiä oman talouden hallinnan kannalta. Koska nuoret aikuiset on mahdollista tavoittaa vielä tehokkaasti esimerkiksi oppilaitoksissa, siviilipalveluksessa ja armeijassa, on näiden rooli merkittävä taloudellisen kasvatuksen antajina. Omassa Tarkkafyrkka-hankkeessamme olemme huomanneet, että perustaitojen opettaminen ja sen kertominen, mistä apua voi saada, antaa jo aika hyvät eväät nuorille”, Heikki Ruponen toteaa.